Kasvutilannekatsaus 23.6.2015 - Kasvukausi jäljessä kaksi viikkoa

23.06.2015

Sateet ja viileä sää hidastavat viljelykasvien kasvua sekä varhaisvihannesten ja –mansikan sadon valmistumista. Kasvukausi on 10-14 vuorokautta keskimääräisestä jäljessä suurimmassa osassa maata. Aikaisimmillakin kylvöksillä kasvu on viikon jäljessä ja Kymenlaakson sateisimmilla alueilla kasvustot ovat jäljessä jopa kolmisen viikkoa tavanomaisesta. Kasvustot tarvitsevat nyt jo kipeästi lämpöä, muuten on riskinä sadonkorjuukauden venyminen pitkälle syksyyn, mikä lisää sadon laatuongelmia.

Rikkakasviruiskutusten ajoittamisessa on ollut vaikeuksia sateiden ja tuulen takia.Viileän sään ansiosta kasvustoissa on vähän tuholaisia, mutta paikoitellen viljoissa esiintyy laikkutauteja. Kasvustoissa on havaittavissa tänä kesänä tavanomaista enemmän erityisesti typen ja mangaanin puutosoireita epäsuotuisista sääoloista johtuen. Huonosta maan rakenteesta kärsivillä lohkoilla kasvua heikentää märkyyden tuoma hapen puute.

Säilörehusato jäämässä tavanomaista pienemmäksi

Etelä-Suomessa ja Pohjanmaan rannikkoalueella säilörehun korjuu on lopuillaan, mutta muualla korjuu jatkuu. Säilörehun korjuu on edennyt pisimmälle Pohjanmaan rannikkoalueella, jossa sadosta on korjattu 90 %. Etelä-Suomessa säilörehusta on korjattu 70-80 %. Pohjois-Karjalassa, Keski-Suomessa ja Etelä-Pohjanmaalla sadosta on korjattu noin puolet. Pohjois-Savossa ja Kainuussa säilörehun korjuu on aivan alussa ja Lapissa sadonkorjuun arvioidaan alkavan vasta ensi viikolla.

Säilörehun ensimmäinen sato on jäämässä määrältään tavanomaista pienemmäksi suuressa osassa maata kylmyydestä johtuen. Ainoastaan Etelä-Suomen rannikkoalueella, Karjalassa ja Kainuussa sato arvioidaan määrältään keskimääräiseksi. Sadon laatu arvioidaan hyväksi tai vähintään tyydyttäväksi, vain Keski-Pohjanmaalla sadon laatu arvioidaan välttäväksi.

Kuivaheinän korjuu on alkamassa tällä viikolla Pohjanmaan rannikkoalueella, mutta suurimmassa osassa maata korjuun arvioidaan käynnistyvän vasta ensi viikolla. Korjuun alkaminen edellyttää muutaman päivän mittaista poutajaksoa. Kainuussa ja Lapissa kuivaheinän korjuuseen päästäneen vasta reilun kahden viikon kuluttua. Kuivaheinän sato arvioidaan määrältään tavanomaiseksi tai hieman tavanomaista pienemmäksi. Sadon laatuun vaikuttavat sadonkorjuun aikaiset säät. Edellytykset hyvälaatuiseen satoon ovat vielä olemassa.

Sateet vaikeuttivat kylvöjä paljon

Sateet vaikeuttivat kylvötöiden loppuun saattamista ja osa pelloista jouduttiin jättämään kokonaan kylvämättä tai tekemään viime hetken muutoksia kylvösuunnitelmiin. Kylvöalojen muutosilmoituksia tehtiinkin tänä vuonna huomattavan paljon tavanomaista enemmän. Yleisimmin vaihdettiin kevätvehnää ja kauraa lyhyemmän kasvuajan ohraan. Aikaisten ohralajikkeiden siemenistä syntyikin tästä syystä pulaa. Kevätvehnää vaihdettiin myös rypsiin. Osa puitavasta viljasta jouduttiin vaihtamaan murskeviljaksi tai vihantaviljaksi, erityisesti maan pohjoisosissa. Peltoja jätettiin myös kesannolle ajatuksella kylvää niille syysviljoja elokuussa. Ekologisen alan härkäpapua on vaihdettu herneeseen erityisesti Uudellamaalla. Kylvämättä on enää lähinnä monimuotoisuuspeltoja. Uusintakylvöjä on tehty vain vähän. 

Ensimmäisenä kylvetyt kevätviljakasvustot ovat korrenkasvuvaiheessa Etelä-Suomessa ja –Pohjanmaalla, kun taas viimeisimpänä kylvetyt kevätviljat ovat vasta orastuneet tai aloittaneet pensomisen. Pohjois-Suomessa osa kevätviljoista ei vielä ole edes ehtinyt orastua. Kevätviljakasvustot ovat kasvultaan ja kehitykseltään vaihtelevia. Parhaimmassa kunnossa ovat ensimmäisinä kylvetyt kevätvehnäkasvustot.

Kevätviljojen rikkakasvitorjunnat ovat onnistuneet hyvin aikaisin kylvetyillä lohkoilla. Viimeisimpänä kylvetyillä lohkoilla rikkakasviruiskutukset eivät vielä ole olleet ajankohtaisia. Kasvitauteja ja tuholaisia on monilla alueilla tavanomaista vähemmän. Ainoastaan Etelä-Suomen rannikkoalueella esiintyy paikallisesti lehtilaikkutauteja.

Ruis on tullut tähkälle Pohjanmaata myöten ja kasvustojen kukinta on alkamassa Etelä-Suomessa. Myös syysvehnä on tullut tähkälle Etelä-Suomessa ja Etelä-Pohjanmaalla ja ensimmäisillä Etelä-Suomen pelloilla kukinta on alkamassa. Syysvehnän ja rukiin kasvu arvioidaan hyväksi tai vähintään tyydyttäväksi lähes koko maassa. Tavanomaista heikompia ruis- ja syysvehnäkasvustoja on ainoastaan Pohjois-Karjalassa. Syysviljoilla ei ole ollut merkittäviä kasvinsuojeluongelmia lukuun ottamatta Etelä-Suomen rannikkoaluetta ja Kymenlaaksoa, jossa kasvustoissa on esiintynyt tavanomaista runsaammin lehtilaikkutauteja.

Varhaisperunan satokausi jatkuu

Varhaisperunan nostot käynnistyivät kunnolla vasta juhannusviikolla. Turunmaan saaristossa satokausi päästiin aloittamaan jo aikaisemmin. Sadosta on ehditty korjata vasta 10-20 %. Varhaisperunan sato on jäämässä määrältään tavanomaista pienemmäksi ja laadultaan tyydyttäväksi suuressa osassa maata. Uudellamaalla, Pohjanmaan rannikkoalueella ja Kainuussa sadon laatu arvioidaan tavanomaista heikommaksi.

Kesäperunakasvustot ovat taimella Pohjanmaata myöten, mutta varastoperuna on vasta tulossa taimelle. Etelä- ja Keski-Suomessa kasvustot arvioidaan kasvultaan normaaleiksi, mutta maan pohjoisosissa kasvu on tavanomaista heikompaa. Perunaviljelmillä on ollut toistaiseksi vähän kasvinsuojeluongelmia, mutta runsas kosteus lisää tautiriskien vaaraa.

Sokerijuurikaskasvustot ovat pääosin tasaisia, mutta kasvustot ovat kehittyneet hitaasti kylmyydestä johtuen. Rikkakasvien torjunta on onnistunut hyvin. Kasvitaudit ja tuholaiset eivät ole aiheuttaneet ongelmia sokerijuurikastiloilla.

Rypsi on ruusukevaiheessa ja viimeisimpänä kylvetyt erät ovat vasta taimettuneet. Rypsikasvustot ovat tasaisuudeltaan ja kasvultaan normaaleja lukuun ottamatta Etelä-Savoa ja Pohjanmaata, jossa on tavanomaista heikompia rypsikasvustoja. Syysrapsin kukinta on lopuillaan ja siementen muodostus on alkamassa. Kasvustot ovat hyviä tai vähintään tyydyttäviä. Kevätrapsikasvustot ovat vasta taimettuneet tai ehtineet ruusukevaiheeseen. Kasvustot ovat kunnoltaan tyydyttäviä.  Öljykasvikasvustoissa on ollut tavanomaista vähemmän kasvitauteja tai tuholaisia. Rikkakasviruiskutuksia ei vielä ole monin paikoin vielä tehty myöhäisestä kylvöstä johtuen.

Mansikan pääsatokausi viivästyy

Etelä- ja Lounais-Suomessa poimittiin ensimmäiset mansikat harsolla suojatuista kasvustoista juhannusviikolla. Satomäärät ovat hiljalleen kasvamassa, vaikkakin kylmä sää hidastuttaa sadon kypsymistä. Kasvihuoneissa ja tunneleissa mansikoiden satokausi alkoi kesäkuun alkupuolella. Varhaismansikan sadon määrä ja laatu arvioidaan normaaliksi.
Avomaalla kasvavan mansikan satokausi on alkamassa selvästi tavanomaista myöhemmin kesäkuun viileiden säiden vuoksi. Etelä-Suomessa pääsatoa arvioidaan päästävän poimimaan reilun kahden viikon kuluttua. Keski- ja Itä-Suomessa pääsatokauden arvioidaan alkavan vasta heinäkuun puolen välin jälkeen. Viileä sää pitkittää kukintaa, joten myös satokauden ennakoidaan venyvän pitkäksi säiden jatkuessa viileinä.  Sadosta odotetaan määrältään normaalia. 

Herukoiden satonäkymät arvioidaan tyydyttäviksi. Herukat kukkivat runsaasti, mutta viileä ja tavanomaista tuulisemmat säät heikensivät pölyttäjien lentämistä etenkin isoilla peltolohkoilla. Myöhäiset omenalajikkeet kukkivat edelleen runsaasti.  Mikäli pölytys onnistuu, on sadosta odotettavissa hyvä. Vadelmakasvustot kukkivat parhaillaan.

Varhaisvihannesviljelmillä on päästy korjaamaan ensimmäisiä eriä varhais-, kukka- ja parsakaalista, nippusipulista ja –porkkanasta sekä keräsalaatista. Viileiden säiden vuoksi satoa on valmistunut hitaanlaisesti, mutta varhaisvihannesten satomäärien odotetaan kasvavan hiljalleen. Korjatun sadon laatu on ollut erinomainen. Sateet ja viileät säät ovat edistäneet vihannesten viimeisten istutuserien kasvuun lähtöä, mutta lämpöä vaativien kesäkurpitsoiden ja avomaan kurkkujen kasvu on ollut heikkoa.

Katsaus on laadittu ProAgria Keskusten antamien tietojen pohjalta. Lisätietoja antavat Terhi Taulavuori  puh. 020 747 2475 ja peltoviljelyn osalta Sari Peltonen puh. 020 747 2477.
Lisätietoja maakunnallisesta tilanteesta myös paikallisilta ProAgria Keskuksilta.
ProAgria Etelä-Pohjanmaa, Henri Honkala, puh. 040 827 7100, puutarha Arja Raatikainen puh. 050 377 9530
ProAgria Etelä-Savo, Matti Ikonen puh. 0400 624 956, Timo Piispa puh. 040 702 4813,  puutarha Mirja Tiihonen puh. 0400 638 138
ProAgria Etelä-Suomi
Etelä-Karjala, Eino Heinola puh. 0400 358 668, Asko Laapas (erityisesti nurmiasiat) puh. 040 721 9991
Kanta-Häme, Vesa Koivula 0407092450, Kaija Hinkkanen (erityisesti luomu) puh. 040 709 2475
Kymenlaakso, Mikko Kemppi puh. 040 709 2489, Harri Nopanen puh. 043 824 9603
Pirkanmaa, Ritva Tolppa puh. 0400 163 753, Sari Hiltunen (erityisesti luomu) puh. 050 561 8369, Katri Myry puh. 050 518 4611
Päijät-Häme, Jari Keränen puh. 0400 665 485, Jukka Miettinen 0400 355 551
Uusimaa, Esa Partanen puh. 0400 463 172, Vilma Kuosmanen puh. 040 742 4729

Kasvukauteen liittyvissä erityiskysymyksissä vastaavat:
kasvinsuojeluasiat, Eino Heinola puh 0400 358 668
laiduntaminen, Markku Puttonen puh. 040 709 2484, Asko Laapas puh. 040 721 9991
luomu, Sari Hiltunen puh. 050 561 8369, Pekka Terhemaa puh. 040 518 7130
erikoiskasvit, (avomaanvihannekset) Marja Kallela puh. 040 513 3118, (peruna) Ritva Tolppa p. 0400 163 753

ProAgria Finska Hushållningssälsskapet (FHS), Peter Fritzén, puh. 0400 688 507, puutarha Fredrik Björklund, puh. 050 593 4350
ProAgria Kainuu, Matti Partanen, puh.0400 282 092
ProAgria Keski-Pohjanmaa, Jari Vierimaa puh. 040 743 3290, Jari Tikkanen puh. 0400 162 147,Sirkku Koskela puh. 0400 137 124
ProAgria Keski-Suomi, Vesa Laitinen, puh. 020 747 3321, puutarha Marjo Marttinen, puh. 020 747 3322
ProAgria Lappi, Ari Alamikkotervo, puh. 0400 616 970 
ProAgria Länsi-Suomi, Pasi Nummela, puh. 0400 970 913 (Satakunta), Ilpo Hartikainen, puh. 050 569 6881 (Varsinais-Suomi), Marja Tuononen puh. 040 5919 489 (puutarhakasvit)
ProAgria Nylands Svenska Lantbrukssällskap (NSL), Jan Grönholm, puh. 0400 860 639,  Patrik Erlund, puh. 0400 860 630
ProAgria Oulu, Leila Laine puh. 045 6578 718, Risto Jokela, puh. 0400 285 294, kasvinsuojelu Juha Sohlo, puh.  0400-585506puutarha Kirsti Voho, puh. 0400 387 406
ProAgria Pohjois-Karjala, Kaisa Matilainen (Joensuun seutu), puh. 040 301 2423, Helvi Leinonen (Keski-Karjala) puh. 040 301 2420, Heidi Nevalainen (Pielisen Karjala) puh. 040 301 2428,  puutarha Päivi Turunen, puh. 040 301 2452
ProAgria Pohjois-Savo, Arja Mustonen, puh. 0400 203 755, Anu Rossi, puh. 040 179 5001, puutarha Liisa Pietikäinen, puh. 0400 375 583
ProAgria Ålands Hushållningssällskap, Joachim Regårdh, puh. 0457 526 7303, puutarha Pernilla Gabrielsson, puh. 0457 382 3070
ProAgria Österbottens Svenska Lantbrukssällskap (ÖSL), Jan-Erik Back, puh. 050 4417 511, puutarha Kaisa Haga, puh. 050 911 5920

Seuraavat tiedotteet julkaistaan 28.7., 18.8. ja 8.9.

Jaa

Ajankohtaista

Asiantuntijat

Hae asiantuntijaa

Kaikki asiantuntijat

  • Tilaa palvelu
    Hyödynnä osaamisemme johtajuuteen, tuotantoon ja yritystoiminnan kehittämiseen liittyvissä ratkaisuissa.