Kevätviljojen puinnit edelleen kesken

22.09.2020
Kuva: Sari Peltonen
Syyskuun vaihtelevat säät ovat keskeyttäneet puinteja useaan kertaan lähes koko maassa. Kevätviljoista on tähän mennessä puitu 60-80 %, mutta osalla alueista puinnit ovat vasta puolivälissä. Yhtä myöhäisiä tai vielä myöhäisempiä kasvukausia on ollut esimerkiksi vuosina 2015 ja 2017. Sään poutaantumisen myötä luottamus puintien edistymiseen ja sadon laadun säilymiseen on parantunut. 
 
Syyskuussa sadetta on saatu useimmilla alueilla 8-10 päivänä. Sateet ovat olleet runsaita Uudellamaalla, Etelä-Suomen rannikkoalueella, Pohjois-Savossa, Kainuussa ja Pohjanmaan rannikkoalueella. Erityisesti näillä alueilla pellot ovat jo osin pehmenneet koneita kantamattomiksi. Hämeessä puolestaan on ollut vähäsateista ja vihanneskasvustoja on jouduttu jopa kastelemaan. Viljasadon laatu on säilynyt odotettua paremmin sateista huolimatta. Tähkäidäntää on havaittu lähinnä vain lakoontuneissa viljakasvustoissa Varsinais-Suomessa, Pohjois-Savossa ja Etelä-Pohjanmaalla. Tilojen väliset erot viljasadoissa ja laaduissa ovat kuitenkin tänä vuonna suuret. 
 
Kuluneen kasvukauden onnistumiset ja epäonnistumiset vaihtelevat paljon alueittain paikallisten sääolosuhteiden vuoksi. Maan rakenteen ja kasvivalikoiman monipuolisuuden merkitys korostuivat menneenä kasvukautena. Alkukesän kuivuudesta selvisivät parhaiten kaura ja syysviljat. Pohjois-Savossa ja Pohjois-Pohjanmaalla hernekasvustot onnistuivat odotettua paremmin. Rehumaissin viljelyssä oli onnistumisia Pohjois-Savossa ja Keski-Pohjanmaalla. Kesän vaihtelevista sääoloista kärsivät eniten ohra, jossa esiintyi runsaasti jälkiversontaa, sekä härkäpapu. Etelä-Suomessa öljykasvikasvustoja kurittivat puolestaan tuholaiset. Kesän epäonnistumisten pelätään vähentävän kiinnostusta herneen ja öljykasvien viljelyyn. 
 

Syysviljojen sadon laatu odotettua parempi 

 
Rukiin puinnit saatiin päätökseen viimeisimmillä alueilla pari viikkoa sitten. Syysvehnästä puolestaan puidaan tällä viikolla viimeisiä lohkoja Etelä-Pohjanmaalla. Ruis- ja syysvehnäsato arvioidaan määrältään keskimääräiseksi suuressa osassa maata. Ruissadon laatu on ollut useimmilla alueilla odotettua parempi ja syysvehnän laatu vähintään tyydyttävä. 
 
Rukiin hehtolitrapainot ovat vaihdelleet 75-80 kg/hl ja sakoluvut 90-250. Leipäviljakelpoista sadosta arvioidaan olevan 95-98 %. Syysvehnän hehtolitrapainot ovat vaihdelleet 75-88 kg/hl. Valkuaispitoisuus on ollut 8-13 % ja sakoluvut vaihdelleet välillä 200-500.  
 

Kevätviljat valmistuneet hitaasti 

 
Kevätviljoista pisimmällä ovat ohran puinnit. Useimmilla alueilla ohrista on puitu 70-80 %, mutta Etelä-Pohjanmaalla vasta noin puolet. Ohrasadosta arvioidaan jäävän puimatta tai menevän energiakäyttöön 5-15 % usealla alueella, Satakunnassa jopa 40 %. Ohrakasvustojen valmistumista on viivästyttänyt useilla alueilla runsas jälkiversonta. Ohran puinnit arvioidaan saatavan päätökseen kahden viikon kuluessa. 
 
Ohrasadot ovat vaihtelevia. Useilla alueilla ohrasato jää 50-85 %:iin keskimääräisestä. Ohrasato arvioidaan huonoksi Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa, muualla välttäväksi tai tyydyttäväksi. Sadon laatu vaihtelee välttävästä hyvään. Syyskuussa puidun ohrasadon puintikosteudet ovat vaihdelleet suuresti (13-25 %), mutta osassa eriä puintikosteudet ovat olleet jopa 35 %. Hehtolitrapainot ovat vaihdelleet sekä rehuohralla että mallasohralla 62-72 kg/hl (normaali 62-68). 
 
Kaurasta on puitu useimmilla alueilla 60-80 %. Pahimmin kauran puinnit ovat kesken Uudellamaalla sekä Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla, jossa kaurasta on puitu vasta noin puolet. Puintien arvioidaan jatkuvan vielä kahdesta kolmeen viikkoon, mutta silti kaurasadosta arvioidaan jäävän puimatta tai menevän energiakäyttöön n. 5-15 %, Satakunnassa ja Pohjois-Savossa jopa 25-30 %. Puintikosteudet ovat olleet 13-25 %, Etelä-Pohjanmaalla jopa 30 %. Kaurasato arvioidaan välttäväksi Uudellamaalla, Satakunnassa ja Keski-Pohjanmaalla, mutta hyväksi Pirkanmaalla, Etelä-Karjalassa ja osassa Pohjois-Savoa. Kauran hehtolitrapainot ovat olleet 50-60 kg/hl (normaali 52-55).
 
Kevätvehnästä on puitu 60-80 %. Eniten kevätvehnää on puimatta Satakunnassa, Pirkanmaalla, Etelä-Karjalassa, Pohjois-Savossa sekä Etelä- ja Pohjois-Pohjanmaalla, jossa kevätvehnästä on puitu vasta 30-50 %.  Sadosta arvioidaan jäävän korjaamatta tai menevän energiakäyttöön 5-15 %, Satakunnassa jopa 40 %. Kevätvehnän sato arvioidaan määrältään tyydyttäväksi useimmilla alueilla, mutta esimerkiksi Uudellamaalla, Satakunnassa, Pirkanmaalla ja Etelä-Pohjanmaalla vain välttäväksi. Uudellamaalla kevätvehnän laatu arvioidaan huonoksi, ja Satakunnassa, Pirkanmaalla ja Kymenlaaksossa välttäväksi. Kevätvehnän hehtolitrapainot ovat olleet 75-85 kg/hl (normaali 77-80).  
 

Erikoiskasvien puinnit alussa

 
Kevätrypsi- ja rapsikasvustot ovat tuleentuneet hitaasti puintikuntoon. Rypsin puinnit ovat pisimmällä Etelä-Suomen rannikkoalueella, jossa on puitu 85-90 %. Uudellamaalla ja Pohjois-Pohjanmaalla rypsistä on puitu puolet. Kevätrapsin puinnit ovat edistyneet hieman hitaammin. Puintien arvioidaan jatkuvan vielä 3-4 viikkoa säiden salliessa. Rypsi- ja rapsisato arvioidaan huonoksi tai välttäväksi. Ainoastaan Etelä-Karjalassa ja Pohjois-Pohjanmaalla rypsisato arvioidaan keskimääräiseksi. Sadon laatu arvioidaan välttäväksi tai hyväksi. Vaikka öljykasvien puinnit ovat pahasti kesken, viljelijät ovat toiveikkaita puintien suhteen, ja vain 2-5 % sadosta arvioidaan jäävän korjaamatta.   
 
Härkäpavun puinnit ovat pisimmällä Uudellamaalla ja Etelä-Suomen rannikkoalueella, jossa sadosta on ehditty puida 30-50 %. Puintikauden arvioidaan jatkuvan vielä 2-4 viikkoa. Härkäpavun satonäkymät vaihtelevat heikosta tyydyttävään. Osa härkäpapukasvustoista murskattiin maahan syyskylvöjen alta. Härkäpavusta arvioidaan jäävän korjaamatta 15-25 %. 
 
Herneestä on puitu Etelä-Suomen ja Pohjanmaan rannikkoalueella jo 80-90 %, mutta Satakunnassa, Pirkanmaalla ja Etelä-Pohjanmaalla puinnit ovat alussa. Pohjois-Savossa ja Pohjois-Pohjanmaalla hernesato arvioidaan hyväksi ja muualla välttäväksi tai tyydyttäväksi. Vain pienen osan sadosta arvioidaan jäävän korjaamatta.  
 

Syyskylvöt orastuneet

 
Puintien venyminen pitkälle syksyyn on vaikeuttanut syysviljojen kylvöjä useimmilla alueilla. Viimeisiä syysvehnälohkoja kylvetään vielä eteläisimmässä Suomessa. Rukiin kylvöala pienenee noin 20-30 % viime vuoteen verrattuna. Syysvehnän viljelyalassa ei ole tapahtumassa merkittäviä muutoksia. Useimmilla alueilla viljelijöillä oli aikomus kylvää syysvehnää enemmän kuin kylvöjä lopulta päästiin tekemään. Syysöljykasvien viljelyalassa ei tapahtunut merkittäviä muutoksia. 
 
Etelä- ja Keski-Suomen ruislohkoista on orastunut 80-100 %. Syysvehnälohkojen orastuminen ei ole yhtä pitkällä. Sekä ruis- että syysvehnälohkot ovat orastuneet hyvin tai vähintään tyydyttävästi, mutta viimeisimpänä kylvetyt lohkot eivät ole vielä ehtineet orastua. Etelä-Suomen syysviljakasvustoissa on jouduttu torjumaan kahukärpäsiä ja paikoin myös etanoita. 
 
Syysöljykasvit ovat taimettuneet nopeasti. Taimettuminen arvioidaan tyydyttäväksi tai hyväksi useimmilla alueilla lukuun ottamatta Etelä-Suomen rannikkoaluetta, jossa taimettumistulos on vain välttävä. 
 
Peltojen syysmuokkaukset ovat aivan alussa useimmilla alueilla. Puintien hidas eteneminen on myöhästyttänyt syysmuokkauksien aloittamista. Runsassateisimmilla alueilla peltojen märkyyskin on jarruttanut muokkaustöitä. Sängelle aiotaan jättää pelloista noin puolet useimmilla alueilla, Kaakkois-Suomessa 60- 80 %. Useilla alueilla kerääjä- tai aluskasveille alasta on jäämässä talvikaudelle noin 5 %. Etelä-Suomen rannikkoalueella ja Pohjois-Pohjanmaalla kerääjä- ja aluskasvialan osuuden arvioidaan olevan 10-30 %. Syysmuokattavan alan osuudet arvioidaan suurimmiksi Etelä-Suomen rannikkoalueella, Pohjois-Savossa ja Pohjanmaan rannikkoalueella (55-70 %). 
 

Laidunkausi jatkuu Etelä-Suomessa

 
Nurmet ovat jatkaneet voimakasta kasvuaan sateiden ja lämpimän sään ansiosta. Laidunkauden arvioidaankin jatkuvan eteläisessä Suomessa vielä pari viikkoa, mikäli säät jatkuvat yhtä lämpiminä. Pohjois-Suomessa laidunkausi sen sijaan on jo päättynyt. 
 
Kolmatta säilörehusatoa päästään korjaamaan koko maassa, mutta kaikilla tiloilla ei kuitenkaan ole tarvetta kolmannen sadon korjuuseen hyvän 1. ja 2. sadon ansiosta. Eniten kolmannen sadon korjaavia tiloja on Etelä-Suomen rannikkoalueella, Lounais-Suomessa, Pohjanmaalla, jossa 30-50 % tiloista on korjannut tai aikoo vielä korjata kolmannen sadon. Etelä-Suomen rannikkoalueella, Satakunnassa, Etelä-Karjalassa, Pohjanmaan ja Pohjanmaalla säilörehun kokonaissato arvioidaan 10-20 % keskimääräistä suuremmaksi, mutta osassa Pohjois-Savoa ja Lapissa kokonaissadon arvioidaan jäävän hieman tavanomaista pienemmäksi. Kolmannen säilörehusadon laatu arvioidaan maan eteläosissa hyväksi, mutta peltojen märkyydestä ja korjuun siirtymisestä kärsivillä lohkoilla sadon laatu jää heikommaksi.   
 

Perunoiden nostot jatkuvat

 
Sateet ovat hidastaneet perunan sadonkorjuuta. Varastoperunan nostot ovat edenneet pisimmälle Pohjois-Pohjanmaalla, jossa sadosta on nostettu 80 %. Muualla varastoperunan nostot ovat edenneet yli puolivälin. Siemenperunan nostot ovat varastoperunaa pidemmällä. Siemen-, tärkkelys- ja varastoperunan sato arvioidaan tyydyttäväksi tai hyväksi. 
 
Sokerijuurikkaan nostoja ei ole vielä käynnistetty, sillä kasvu jatkuu edelleen hyvänä. Sadosta arvioidaan muodostuvan hyvä tai vähintään tyydyttävä.  
 

Varastovihannesten korjuukausi käynnistynyt

 
Ahvenanmaan ja Etelä-Suomen omenatarhoissa poimitaan parhaillaan syyslajikkeita Discovery ja Summerred. Talvilajikkeet ovat kypsymässä poimintakuntoon lokakuun alussa. Omenat ovat hyvin värittyneitä aurinkoisten säiden ansiosta. Omenasato arvioidaan kokonaisuudessaan hyväksi.    
 
Varastovihannesten korjuu alkoi sipulin nostolla syyskuun alussa. Sateet ovat keskeyttäneet nostoja useampaan kertaan, mutta istukassipulin nostot ovat edenneet loppusuoralle. Ahvenanmaalla jatkuvat vielä kylvettyjen sipulien nostot. Alkukesän kuivuus ja lämpö leikkasivat kastelemattomien sipulilohkojen satoa Länsi-Suomessa, mutta Ahvenanmaalla ja Itä-Suomessa sipulisato arvioidaan hyväksi. Varastoporkkanan nostoja on jo aloiteltu, mutta varastovihannesten varsinainen korjuukausi on käynnistymässä syys-lokakuun vaihteessa. Varastovihannesten satonäkymät arvioidaan tyydyttäviksi, juureksilla jopa hyväksi. 
 
Tuorevihannesten, kuten salaattien, parsa- ja kukkakaalien satokausi jatkuu vielä syyskuun loppuun, mikäli hallat eivät vioita satoa. 
 

Kasvutilannelive ProAgrian Facebook-kanavalla 22.9. klo 13.30

 
ProAgrian kasvintuotannon asiantuntijat kertovat kasvukauden havainnoistaan eri puolilla Suomea Facebookin livelähetyksissä. Tiistaina 22.9. klo 13.30 ProAgria Keskusten Liiton johtava asiantuntija Sari Peltonen jälkipui kasvukautta – mitä opittavaa tästä kasvukaudesta jäi. 
 
Katsaus on laadittu ProAgria Keskusten antamien tietojen pohjalta. Lisätietoja antavat Sari Peltonen, sari.peltonen@proagria.fi, puh. 050 341 4406 ja Terhi Taulavuori, terhi.taulavuori@proagria.fi, puh. 040 760 6262.
 
Lisätietoja maakunnallisesta tilanteesta myös paikallisilta ProAgria Keskuksilta. 
 
ProAgria Etelä-Pohjanmaa, Juha-Matti Toppari, puh. 043 8252 806, Pekka Tuomisto 0400891889, nurmet Sari Vallinhovi puh. 0400 764 217, Juhani Rahko 0438250103, peruna
 
ProAgria Etelä-Savo, Petri Tunnila puh. 040 533 6683, Timo Piispa puh. 040 702 4813, Anna-Maria Valkeapää puh. 043 825 5371, puutarha Mirja Tiihonen puh. 0400 638 138
 
ProAgria Etelä-Suomi
Etelä-Karjala, Eino Heinola 0400 358 668, Asko Laapas (erityisesti nurmiasiat) 040 721 9991
Kanta-Häme, Vesa Koivula 040 709 2450, Kaija Hinkkanen (erityisesti luomu) 040 709 2475
Kymenlaakso, Mikko Kemppi 040 709 2489, Netta Leppäranta 040 537 3453 
Pirkanmaa, Sari Hiltunen 050 561 8369, Tuomas Granni 0400 859 399 
Päijät-Häme, Jukka Miettinen 0400 355 551, Olli Suntiola 040 769 7009
Uusimaa, Kalle Laine 0400 898 663, Tage Stam (erityisesti luomu) 041 730 2967  
Erikoiskasvit, (avomaan puutarhakasvit) Marja Kallela puh. 040 513 3118 ja Kalle Laine 0400 898 663
ProAgria Finska Hushållningssälsskapet (FHS), Peter Fritzén, puh. 0400 688 507
 
ProAgria Itä-Suomi
Kainuu, Maarit Partanen, puh.0400 282 092
Pohjois-Karjala, Kaisa Matilainen (Joensuun seutu), puh. 040 301 2423, Kati Ronkainen (Pielisen alue) puh. 040 301 2462, puutarha Päivi Turunen, puh. 040 301 2452
Pohjois-Savo, Rauno Savolainen, puh. 0400 172 121, Jukka Hiltunen, puh. 0400 209 707, puutarha ja peruna Heikki Inkeroinen, puh. 0400 375 584
 
ProAgria Keski-Pohjanmaa, Jari Tikkanen puh. 0400 162 14, Otto Hihnala 040 784 5111, Jouni Huhtala 040 512 3703, nurmet Sari Harju 040 523 4114  
 
ProAgria Keski-Suomi, eteläinen Keski-Suomi Katariina Kaislo puh. 040 822 2127, pohjoinen Keski-Suomi Timo Kahelin puh. 043 826 9715, nurmet Juhani Peltola puh. 043 826 9719, puutarha Marjo Marttinen puh. 0400 648 275
 
ProAgria Lappi, Harri Salow, puh. 040 553 0817  
 
ProAgria Länsi-Suomi, Mari Koskela puh. 040 5365863 (Etelä-Satakunta), Elisa Kivioja puh. 050 5412042 (Pohjois-Satakunta), Jarmo Pirhonen, puh. 050 569 6885 (Varsinais-Suomi), nurmet Anu Ellä puh. 040 180 1260 ja Jarkko Storberg puh. 0400 849 992, Marja Tuononen puh. 040 5919 489 (puutarhakasvit)
 
ProAgria Nylands Svenska Lantbrukssällskap (NSL), Jan Grönholm, puh. 0400 860 639, Patrik Erlund, puh. 0400 860 630
 
ProAgria Oulu, Marika Sohlo puh. 043 8266 494, Risto Jokela, puh. 0400 285 294, nurmet Olli Valtonen puh. 040 735 5519, kasvinsuojelu Juha Sohlo, puh.  0400-585506
 
ProAgria Ålands Hushållningssällskap, Joachim Regårdh, puh. 0457 526 7303, puutarha Pernilla Gabrielsson, puh. 0457 382 3070 ja Dennis Grönroos puh 0457 344 9688.
 
ProAgria Österbottens Svenska Lantbrukssällskap (ÖSL), Jan-Erik Back, puh. 050 4417 511, puutarha Kaisa Haga, puh. 050 911 5920
 
Tämä kasvutilannetiedote on kasvukauden viimeinen.

Jaa

Ajankohtaista

Asiantuntijat

Hae asiantuntijaa

Kaikki asiantuntijat

  • Sähköinen kasvinsuojelututkinto nyt verkossa - också på svenska
    Hyväksytyn suorituksen jälkeen todistus heti sähköpostiisi | Efter prestationen intyg direkt till e-posten
  • Tilaa palvelu
    Hyödynnä osaamisemme johtajuuteen, tuotantoon ja yritystoiminnan kehittämiseen liittyvissä ratkaisuissa.