Ruokonatojen pehmeyttä toisen rehunteon aikaan Hollannin nurmilla

Vierailimme toukokuun lopulla Hollannissa nurmi-ideoita etsimässä. Jo lentokoneesta oli helppo havaita tilusrakenteen erilaisuus. Tyypilliset 80–90 lehmän karjat olivat tilakeskusten ympärillä. Tilat ovat suorakaiteen muotoisia alueita, joita rajaavat kanavat ja muut vesialueet. Peltojen välillä kanavat nousivat korkeammalle kuin pelto, viljelysmaa kun on suurelta osin Hollannissa merenpinnan alapuolella.

Toisen säilörehusadon korjuu oli lopuillaan, noin kuukauden etuajassa tavanomaiseen vuoteen verrattuna. Normaalisti Hollantilaiset karjatilat korjaavat 4 – 5 säilörehusatoa, tänä vuonna ehkä enemmänkin. Kaupunki ja maaseutu elivät sopuisasti rinnakkain ja limittäin. Maan rajat ja meri tulivat vastaan ennen kuin eteen tuli yhtäkään syrjäseuduksi luokittelemamme paikkaa.

Suurin osa hollantilaisista maitotiloista sekä laiduntaa että korjaa samoilta hehtaareilta säilörehua joko erikseen tai vuorotellen. Vain 5 % tiloista laiduntaa koko nurmialallaan ja toisaalta 15 % jättää laiduntamatta. Timotei on kuulemma niin kova herkku, että lehmät haistavat timoteipitoisen laitumen jo kaukaa ja syönti on paljon parempaa. Koska karjatiloilla on tukisäädösten vuoksi oltava 80 % alasta nurmella, on maissin viljely vähäistä ja kiinnostus nurmeen kasvava. Peltoalaakin on tilatasolla vain rajattu määrä, joten 14–16 tn kuiva-ainesadot on helppo ymmärtää.

Erityisesti keskityimme Barenbrugin siemenpakkaajan nurmiseosajatuksiin. Perinteinen hollantilainen nurmiseos oli 70-luvulla 6-lajinen sisältäen kahta erirytmistä raiheinää, timoteita, nurminataa, valkoapilaa ja niittynurmikkaa. Tällöin perinteinen käytetty typpimäärä oli ollut noin 400 kg/ha. Tähän oli tullut muutos ja nykyisin lajitasolla pohdinnan sijaan mietitään seokset lajiketasolla. Ruoko- ja rainata otettu mukaan seoksiin sekä apiloiden määrä on selvästi lisääntynyt ostotypen hinnan noustua. Valkoapilan tyypillinen kylvömäärä on jopa 4-5 kg/ha, jota hämmästelimme. Nurmet perustetaan onnistuneimmin syksyllä, joka osaltaan hankaloittaa kuitenkin apiloiden kylvön onnistumista. Täydennyskylvö on yleistynyt viime vuosina, vaikkakin raiheinävaltaisten kasvustojen tiheys pysyy varsin korkeana vielä viidentenäkin vuonna. Yli 5-vuotias nurmikasvusto on vasta keski-ikäinen.

Laidunnuskäytön vuoksi erittäin ruokonatavaltaiset ns. kuituseokset ovat tuoneet lisäarvoa lähinnä eniten säilörehua tekevillä tiloilla. Ruokonadan määrää on Suomessa pyritty seoksessa pitämään tasaisena, ettei jälkikasvu tai vanhemman nurmen ruokonatapitoisuus nousisi liian korkeaksi. Sulavuuden ja maittavuuden ongelmat korostuvat meidän kahden niiton systeemissä, kun taas hollantilainen 4-5 niittoa mahdollistaa korkean ruokinnallisen laadun myös ruokonatavaltaisissa säilörehuissa. Ruokonatavaltaisissa seoksissa pehmeälehtistä ruokonataa oli jopa 85 % osuus timotein määrän jäädessä hyvin niukaksi.

Hollanissa käytössä on meille tyypillisten lajikkeiden sijaan pehmeälehtiset ruokonadat, joita koekentillä tiiviisti kopeloimme. Pehmeälehtisen ruokonadan kasvurytmi sopii paremmin 4-5 niiton korjuuseen, sen maittavuus ja sulavuus ovat hyvät, kuitua on runsaasti ja sokeria niukasti ja se pysyy läpi kasvukauden lehtevänä.

Kysy lisää ProAgrian nurmentuotannon Huippuosaajilta Anu Ellältä ja Jarkko Storbergilta ProAgria Länsi-Suomesta.

Jaa

Facebook Comments Box

Lisää kirjoituksia

Muualla blogeissa