Viisi vihjettä - Keväthavainnoilla parempia nurmisatoja

Kasvustoja kannattaa tutkia säännöllisesti koko lumettoman ajan, joko yksin tai yhdessä aiheesta innostuneen nurmiasiantuntijan kanssa, suosittelevat nurmentuotannon huippuosaajat Anu Ellä ja Jarkko Storberg ProAgria Länsi-Suomesta.

1. Tee kevätkatselmus

Aikaisessa keväässä on riskinsä, sillä takatalvi voi tulla ja tuhota jo hyvin alkaneen kevätkasvun. Vuosi sitten kevät oli myös aikaisessa ja kylmät jaksot vuorottelivat lämpimien jaksojen kanssa aina heinäkuun alkuun saakka. Nurmikasvustoille tämän pelättiin aiheuttavan suuria tuhoja, mutta toisin kävi. Lähinnä tilat, joilla nurmi oli aikaisin lannoitettu, menettivät osan kevätsadostaan kasvin kärkien palelluttua. Viime satokausi oli kokonaisuutena silti vähintäänkin keskimääräinen, jollei jopa sitä hieman parempi. Tänäkin vuonna on kevään kylmien ja lämpimien jaksojen vuoksi syytä luoda kevätkatselmus nurmiin.

2. Huomio talvituhoihin, tiheyteen ja rikkakasveihin

Katselmuksessa on syytä kiinnittää huomio talvituhoihin, peltojen tiheystilanteeseen sekä rikkakasvien määrään. Jos riviväli on perustamistavan takia suuri ja rivistä on kadonnut haluttuja kasveja, tiheys heikkenee selvästi jo nuorilla nurmilla, puhumattakaan iäkkäämmistä kasvustoista, joita ei ole täydennetty.

3. Tee täydennyskylvö hyvissä ajoin

Mikäli pellossa on ollut viime vuonna ongelmia rikkakasveista, ne on torjuttava aikaisessa vaiheessa. Monesti rikkakasviruiskutuksissa myöhästytään, kun rikat ovat jo liian suuria torjuntaan. Talvituhot ja kylvörivin aukot voidaan paikata hyvissä ajoin tehtävällä täydennyskylvöllä. Täydennyskylvössä pitää kuitenkin varmistaa, että siemen saa maakosketuksen, ja että maassa on kosteutta siemenen itämisen varmistamiseksi.

Nurmien täydennyksessä suurimpia epäonnistumisia on sattunut kuivan kevään takia. Keväällä liian myöhään tehty, jo kuivuneeseen maahan kylvetty siemen luo suuren riskin täydennyskylvön onnistumiseen. Jos keväällä myöhästyy täydennyskylvössä, on vielä myöhemmin mahdollista paikkailla nurmen harvuutta. 

4. Ajoita täydennyskylvö oikein

Täydennyskylvön ajoittaminen toisen tai kolmannen sadonkorjuun jälkeen on yksi vaihtoehto erityisesti kuivimmilla seuduilla, koska syksyä päin sateiden todennäköisyys kasvaa ja näin myös nurmen itäminen varmistuu. Keväisessä täydennyskylvössä on toki etunsa erityisesti kylvettäessä apiloita tai englanninraiheinää. Kevätkylvössä uusi nurmi tuo satoa jo toiseen ja kolmanteen satoon. Myöhemmin tehtävällä kylvöllä satoetu saadaan vasta seuraavana vuonna.

5. Valitse harkiten täydennettävät kasvilajit

Täydennettäviksi kasvilajeiksi valitaan ne, jotka ovat havaintojen perusteella vähentyneet pellolta. Timotei kestää talvea parhaiten, mutta se voi olla hiipunut jo viime kesän helteissä. Jos kasvustot perustuvat rainataan tai englanninraiheinään, voi iso osa heinäkasveista puuttua keväällä kokonaan. Valkoapila ja mailaset saattavat intoilla pintaan hyvin aikaisin keväällä ja hiipua kylminä kevätöinä. Jurotus ei kuitenkaan haittaa, jos kasvit pääsevät uuteen nousuun.

Jaa

Facebook Comments Box

Lisää kirjoituksia

Muualla blogeissa