Ennätyksetkö muka tehty?

Nyt tiedän millainen aamuherätys tepsii nopeimmin. Vesisateessa rapakolla olevalla laitumella poikimista tekevä lehmä saa unet karisemaan silmistä tosi tehokkaasti. Varsinkin, kun kyseessä on täystollo Äkäpussi! Luulin sen olevan näppärästi vietävissä sisään poikimaan kuivaan karsinaan ja rauhaan muilta lehmiltä. Ja pah, sanon minä. Siinä sitten maajussin entinen morsian tai emäntä tai avustava perheenjäsen tai tuttavallisemmin Keisalan akka pinkaisi niin ilmavasti, että saappaat jäivät sananmukaisesti jököttämään kiinni rapakkoon ja matka jatkui sukkasillaan. Se keväällä navettatyömaalta ajettu lillusavi on lillunut sateessa monta viikkoa ja on nyt varsin upottavaa sorttia. Isäntä ei siinä tilanteessa uskaltanut nauraa, vaikka varmasti teki mieli. Meinasi vaan tilanteen rauhoituttua, että sinne Daegun MM -sataselle vietiin aivan väärät akat. Niin tai näin, saimme kuitenkin Ilopillerin, joka toivottavasti lypsää karjassamme monta vuotta ja on emäänsä viisaampi. Ja sitä poikimakarsinaan kanssasisarta saattamassa ollutta ylimääräistä sakkia emme enää meinanneet saada navetasta ulos. Laitumen laajentaminen kuivemmalle alueelle olkipeteineen ja lisärehuineen tuntui varsin turhauttavalta, kun jengi vahtasi seisoen laitumen nurkassa rapakossa ja odotti veräjän aukeamista ja navettaan pääsyä.

Runsaat syyssateet ovat värittäneet tätä jaksoa kyllästykseen asti. Ei onnistu loppujen kaurojen puinti, lietteenlevitys eikä siten kynnötkään. Työmaalla betoniautot juuttuvat rapakkoon. Onneksi on kuitenkin katto  päällä! Parret on saatu valettua umpilehmien parsia lukuunottamatta. Poikimakarsina ja robottien alustat ovat edelleen valua vailla, samoin ruokintapöydät, jotka ovat vuorossa ensi viikolla. Ruokintapöytien valua ei haittaa, vaikka rakennusmiehet ja me olemme lomalla. Valuhommiin tulevat alan ammattilaiset, siis lattia-alan ammattilaiset.


Lietteeajo sujui urakoitsijan toimesta ikään kuin varkain sateitten välissä, jos väliä nyt yleensä sattui olemaan.


Ruokintapöytä valmisteltu valua varten.


Enää parrenerottajat ja parsimatot, niin saisinko jo umpilehmät sateelta suojaan?

Uuteen navettaan vedettiin oikein miehissä lämpökanaali. Oli niin vänkyrää käsiteltävää, että kela tarvitsikin monta pyörittäjää. Sen verran oli poutaa, että oja kanaalille saatiin kaivettua sateettomalla säällä, mutta loppuja peittämisiä tahdittikin jo sateen ropina. Kaivantoon tuli samalla sähkökaapeli, vesiputki sekä suojaputki maitoputkea ja valokuitukaapelia varten. Muutama ylimääräinen suojaputki upotettiin samaan kaivantoon edellisistä kokemuksista viisastuneina. Sitä kun ei koskaan tiedä, mitä tarpeita maailma tuo tullessaan.


Kelanpyörittäjien kylä


Loppumetrit asennuksessa ottivat koville.


Viimeinen mutka oli todellinen koetinkivi.


Onneksi oli joukossa mukana nuoria miehiä, joilla voimaa riitti vielä viimeiseen koitokseen.


Ennakoi tuleva tilanne ja lisää muutama ylimääräinen suojaputki tulevia tarpeita varten.

Kauan odotettu ja jo todella kaivattu loma alkaa huomenna. Taitaa mennä ensi viikoksi sekä kuvat että tekstit. Palaamme asiaan loman jälkeen.

 

Julkaistu 23.9.2011

Jaa

Facebook Comments Box

Lisää kirjoituksia

Muualla blogeissa