Nurmisilmät kirkkaina

Mittalautanen on kansainvälisesti yleinen vaihtoehto nurmisadon mittaukseen

Oleelliset ongelmat löytämällä nurmituotanto paranee. Nurmiasiantuntijoiden silmien matkassa kulkee paljon nurmihehtaareita ja rehukuutioita, kun peltoja ja säilörehuja katsastetaan monilla eri tiloilla. Toimenpiteiden vaihtoehtoja löytyy yhdessä enemmän.

Keski-Suomessa Petäjävedellä sijaitsevilla Kokkilan tilalla pidettiin viime viikolla ProAgrian nurmivastaaville ja muille nurmikasvustoista kiinnostuneille asiantuntijoille ympäri Suomen nurmihavaintojen kaksipäiväinen kenttäkurssi, jolla havaintosilmät kalibroitiin eri alueiden asiantuntijoiden kesken. Laidunhavaintoja tehtiin myös naapurissa Oikarisella. Kurssin valmentajina toimivat ProAgrian huippuasiantuntijat Anu Ellä ja Jarkko Storberg ProAgria Länsi-Suomesta ja pelto-osiossa lisäksi nurmen erityisasiantuntija Olli Valtonen ProAgria Oulusta.

 

Havaintopäivien tarkoituksena oli opiskella säilörehun tuotantoprosessin oleellisten epäkohtien havaitsemista pellon rakenteesta sekä nurmen perustamisesta, rehusiilolle ja ruokintaan asti. Kurssilla muisteltiin ja opiskeltiin havainnoimaan säilörehunurmikasvustojen sekä laidunkasvustojen satomääriä ja tiheyksiä. Kurssiin sisältyi myös säilörehun laatukartoitusten tekemistä.

Säilörehun tuotantoprosessi on sananmukaisesti laatuketju jossa kaikki osa-alueet on toimittava parhaalla mahdollisella tavalla. Sanonta heikoin lenkki pitää paikkansa myös rehuntuotannossa. Säilörehukorjuun onnistumiseen vaikuttavat kaikki osa-alueet jossa tuotantoketjun heikoin lenkki määrää säilönrehun lopullisen laadun ja määrän sekä siilossa että ruokinnassa. Kasvukauden kiireessä jäävät kasvustohavainnoinnit helposti vähemmälle huomiolle vaikka niillä voi olla merkittäviä vaikutuksia tilan taloudelliseen tilanteeseen. Pienilläkin ja tarkoituksenmukaisilla kehittämistoimenpiteillä voidaan saada usein huomattavia ja kerrannaisvaikutuksien kautta hyvinkin suuria edistysaskelia tilalle tehokkuuteen, työnsäästöön ja taloudelliseen kehittymiseen, kunhan vain huomaamme nämä kyseiset epäkohdat.

 

Havaintopäivien toisena koulutuspäivänä harjoiteltiin huomaamaan tuotantoketjun logistisia ja säilönnällisiä epäkohtia säilörehukartoitusta hyväksikäyttäen. Säilörehukartoitukseen kuuluu peltoviljelyn, ravinne- ja lannoituksen perustietojen kartoituksen lisäksi korjuun, säilöntäprosessien miettimistä ja kehittämistoimenpiteiden suunnittelua pellolta ruokintapöydälle asti.

Osallistujan näkökulmasta (Jari Vierimaa) kurssin paras anti oli oppia huomaamaan se, kuinka helposti me viljelijät sokeudumme omille työ- sekä toimintatavoillemme, emmekä huomaa tuotantoketjussa olevia pieniä tai suuria epäkohtia jota ns. vieraat silmät havaitsee heti. Nämä ns. näkymättömät pienet tai suuret epäkohdat saattavat olla maatilan tuotannossa niitä heikkoja lenkkejä jotka aiheuttavat vuosittain tuhansien eurojen menetyksiä liikevaihdossa. Maidosta sekä lihasta saatava tämänhetkinen hinta edellyttää sitä että maatilan kaikki tuotantotekijät ovat huolellisesti mietittyjä ja toteutettuja.

 

Harjoituspeltojen isännistä Topi Kokkila (kuvassa alla neonkeltaisessa takissa) näkee hyödyllisenä, että nurmia, rehuja ja siiloja käy katsomassa sellainen, joka näkee niitä maakunnissa oikeasti paljon. Silloin saa tarpeeksi vertailupohjaa, "miten meillä menee" muihin verrattuna. Muuten sokaistuu omalle toiminnalle. Tällä kertaa havainnoijia oli poikkeuksellisesti huimat 24 henkilöä, mutta tyypillisemmin säilörehuketju kierretään yhden nurmiasiantuntijan ja tilanväen kesken.

Mitä mietittävää nurmikeskusteluistamme sait, Topi Kokkila?

Minulle mukavin juttu on aina kuulla että muillakin tiloilla haasteita piisaa, ei liikaa masennu omista ongelmista.

Tällä kerralla itseäni eniten yllättivät nuo rikkakasvit, että niitä voi jopa rehusiilostakin vielä bongailla (valitettavasti). Tiesin, että meillä niitä on, mutta niiden runsaus yllätti. Ruiskutus oli jäänyt myöhäiseksi kevään hankalien sääolosuhteiden takia, mutta toisena havaintopäivänä lähti ruisku liikenteeseen.

Kevytmuokkauksen aikaansaama pellon pintarakenteen ongelma ja sammaleen löytyminen oli myös yllätys, mutta ajankäytön kannalta nykyinen systeemi on ollut toistaiseksi väistämätön. Matoja olisin myös halunnut enemmän löytää. Olemme varautuneet ostamaan seuraavaksi käytetyt kääntöaurat ja kunnon äes. Siilolla varmistui käsitys, että meidän "revityn" siilon rintauksen turva on järeä pyöräkuormain rehunteossa.

Nurmiprosessi pellolta pöytään on laaja prosessi, joka ei välttämättä hetkessä tule kuntoon, vaan vaatii vuosien kehitystyön. Tämä on syytä kaikkien tiedostaa, jottei menetä hermojaan.”

 

 

Kirjoittaja: nurmiasiantuntija Jari Vierimaa ProAgria Keski-Pohjanmaalta

Kokkilan Topin haastattelu: Anu Ellä ProAgria Länsi-Suomi

Kuvat: Anu Ellä ja Jari Vierimaa

 

Jaa

Facebook Comments Box

Lisää kirjoituksia

joulukuu

lokakuu

syyskuu

elokuu

heinäkuu

kesäkuu

toukokuu

maaliskuu

helmikuu

tammikuu

joulukuu

marraskuu

lokakuu

syyskuu

elokuu

heinäkuu

kesäkuu

toukokuu

huhtikuu

Muualla blogeissa