Kymmenen alkukesän nurmihavaintoa

 

Olen talsinut nurmilla tänäkin keväänä jo kolmatta kuukautta. Talsiminen alkaa, kun ensimmäiset vihreät on huhtikuussa näkyvissä ja jatkuu siitä tunnelman tiivistyessä ykkösniittoa kohti. Vähän väliä kumarrutaan tutkimaan tarkemmin ja tuikataan lapiolla vähintään sen verran maata, että juurten tilanne on katsottu. Ja mielelläni talsimisen sijaan vaikka loikkisinkin, mutta nurmia on katsottava tarkasti ja samalla kauas. Ennen ensimmäisenkään heinänkorren niittoa katsotaan jo pitkälle seuraavaan sisäruokintakauteen. Parhaimmillaan nurmihavainnointi on silloin, kun sen tekee yhdessä jonkun kanssa, joka on myös tästä asiasta kiinnostunut.  

 

Mielenkiintoisia ilmiöitä tämän kasvukauden alussa erityisesti Länsi-Suomessa:

  1. Kova halla saa nurmet jurottamaan kostoksi useamman viikon. Kaikki on seis, kun kärjet paleltuvat poikki. Kuitenkin kun tästä selvitään, iskee yleensä hyvä jälkipotku ja kasvu voimistuu yhtäkkiä reippaasti. Pahimmassa tapauksessa hallavaurioita on tullut useaan eri aikaan ja silloin voidaan puhua todellisesta jurotuksesta.

 

  1. Peurat ja joutsenet söivät keväällä uutta nousevaa nurmea paikoin sitä tahtia, kuin nurmi kasvoi. Rohmujäljen kohdalla kasvu oli taas pari viikkoa seis, kunnes kasvi toipui taas eteenpäin. Ei kuvaa, koska kukaan ei halua nähdä enää yhtään peuraa tai joutsenta pellolla.

  1. Toissavuoden märkää syksyä saa tervehtiä jälleen, kun 2017 perustetuissa nurmissa rehottavat voikukat perustamisongelmapaikoissa. Aukko ei siiloja täytä ja pintarakenteessa näkyy vaurioita, kun on ryvetty puimurin kanssa ja korjattu suuria suojaviljasatoja sateessa. Näitä aukkoja ei saatu täydentymään rutikuivana keväänä 2018, joten 2017 on mukanamme edelleen.

  1. Viime vuoden helle lähettää terveisensä uusilla nurmilla oikein huolella. Varsinais-Suomessa valtaosa hyvien nurmitilojen nurmikäynneistä on alkanut tilityksellä, että nyt on kammottavaa uutta nurmea luvassa. Sitten mennään ensimmäisen vuoden ennätysharvoille nurmille. Nämä pellot kylvettiin pitkän helteen ja poudan alle ja puolet pienistä aluista hyytyivät helteeseen kesän puoliväliin mennessä. Perusperustamisjälki on sinänsä tyylikäs ja tiheä, mutta aukot ovat puolimetrisiä.  

  1. Kohdan 4 syystä monia perustettuja nurmia on täydennetty jo syksyllä tai ne on perustettu kokonaan uudestaan syksyllä. Vaikka syksyllä perustettu nurmi olisi jyrättykin, on pellon pintakerros usein epätasainen. Kun näitä peltoja täydenneltiin keväällä, oli syysperustettujen juuristo niin vaatimatonta, että koko kasvit irtosivat pienestä kosketuksesta. Mutta mitenkäs siinä kuumassa ja kuivassa elokuun lopun tai syyskuun alun säässä olisi juuristo jaksanutkaan syvälle yltää.  Poikkeus vahvistaa aina säännön -muutama syysperustettu nurmi on ollut tiheä ja mahtava. Ja onhan puolitiheäkin parempi kuin ei nurmea ollenkaan, etenkin jos se on saatu täydennettyä keväällä kuntoon. Osa syksyperustetuista sai armottomien nurmihavaintojen jälkeen äkeen niskaansa ja kasvaa nyt kevätviljaa tai kokoviljasäilörehua, esimerkiksi virnalla höystettynä.

  1. Kohtien 3-5 takia tänä keväänä loistavat tiheydellään kolmannen satovuoden nurmet. Niissä on vain se ongelma, että ne ovat jo kolmannen satovuoden nurmia ja tiheäänkin peltoon mahtuu näköjään voikukkia. Monilajiseoksilla nurmikierron aikana ainakin kertaalleen onnistunut täydennys varmistaa valittujen lajien kuten englanninraiheinän ja apiloiden säilymisen myös kolmanneksi satovuodeksi. 2018 savimailla 30 asteen helteessä oli hyvin epävarmaa onnistua täydennyskylvössä.

 

Kuva: Leena Lähteenmäki

 

  1. Kohdista 1-6 huolimatta olen kävellyt ja kontannut ja kaivanut nurmia erittäin innokkaiden ja kekseliäiden karjatilallisten kanssa koko kevään pienemmällä porukalla ja pienryhmissä. Suunnitelmat B) ja C) tehdään yhdessä.  Käännetään kaikki kivet, että ei hyväksytä sellaisia asioita, joihin voi itse vaikuttaa ja hyväksytään ne, joihin on tehty jo kaikki mahdollinen. Ongelmien toistelusta ei ole hyötyä, vaan tekemisestä.

  1. Maan vaaliminen nostaa suosiotaan. Trendikkäät maan kasvukunnon vaalijat piilottelevat jopa kalsareitaan peltoihin. Jos merkkaustikku katoaa, voi joutua etsimään myös ylivuotisia kalsareita. Tästä lisää seuraavassa blogissa.

 

  1. Tänä vuonna valtaosalla onnistui täydennyskylvö, jos kylvettiin jo huhtikuun puolivälissä ja lisättiin täydennyskylvöön jyräys.  Perustettavat nurmet näyttävät nyt paljon paremmilta kuin viime vuonna. Kevätkuivuus vielä menettelee, jos siihen ei yhdistetä 30 asteen hellettä jo keväällä. Kevään edetessä nurmet ovat kaiken kaikkiaan alkaneet näyttää paremmilta. Hallavaurioista on selvitty, ja perustamisongelmista huolimatta ns. perustiheys on ollut hyvä. Se tasoittaa paikoin vaatimatonta kasvuston pituutta ja isompia aukkoja. Rivikylvetyissä kosteus on viime vuonna riittänyt vähän paremmin, mutta hajakylvetyissä aukkoa ei tule rivin muodossa.
  2. Vain 45 -senttisessä nurmessa on punnittu yli 3000 kg ka/ha satoja. Kun kasvu on nyt muutaman sentin ja 200-350 kg ka/ha päivässä, päästään viiden viileän kesäpäivän jälkeen jo 4500 kg ka/ha satoihin. Nadat ja englanninraiheinät puskevat uutta lehteä alempana kuin timotei, mutta perässä tullaan. Hyvällä tiheydellä, tasapainoisella lannoituksella ja seoksen täydennyttyä täydennyskylvösiemenillä, löytyy ne loput kymppitonnin tavoitteesta kakkos- ja kolmosniitoissa. Whatsapp-ryhmissä on jo näkynyt niittokoneita esille otettuna, osa tosin siksi että on säikytelty tovereita kuten ryhmässä juonittiin…. Pian kuitenkin startataan!

 

Kirjoittaja:

Anu Ellä

Huippuasiantuntija, nurmi

ProAgria Länsi-Suomi

 

Nurmisilmiä käytössäsi, ole yhteyksissä!

Jaa

Facebook Comments Box

Lisää kirjoituksia

joulukuu

lokakuu

syyskuu

elokuu

heinäkuu

kesäkuu

toukokuu

maaliskuu

helmikuu

tammikuu

joulukuu

marraskuu

lokakuu

syyskuu

elokuu

heinäkuu

kesäkuu

toukokuu

huhtikuu

Muualla blogeissa