Mitä maidon pitoisuudet kertovat lehmän ruokinnasta?

Maitotilan jokapäiväinen työ on ympäristötekijä, joka antaa geeneille tarvittavat resurssit onnistuneeseen lopputulokseen.

Maidosta voi analysoida ja tutkia monia asioita. Rasva- ja valkuaispitoisuudet ovat tärkeitä paitsi meijereille myös maidontuottajille. Korkeammilla pitoisuuksilla saa maidolle paremman hinnan, eikä ylärajaa ole määritelty.

On tärkeää varmistaa, että karja tuottaa maitoonsa pitoisuuksia koko geneettisellä kapasiteetillaan. Rasva- ja valkuaispitoisuudet viestivät tärkeitä asioita ja ovat hyviä maitotilan johtamisen mittareita.

Pitoisuuksia voi tarkastella karja-, ryhmä- ja yksilötasolla samoin opein. Ideaalitilanne on, kun pitoisuudet pysyvät milloin tahansa tarkasteltuina samoina, kun ympäristötekijät ovat samanlaiset joka päivä. Silloin lehmät pystyvät koko ajan antamaan perimän suoman maksimiresurssinsa tuotantoon.

Ravintoaineiden saanti vaikuttaa merkittävästi maidontuotantoon. Muuntokelpoisen energian (ME) saanti selittää valtaosan tuotoksesta. 40 kiloa päivässä lypsävä lehmä tarvitsee energiaa 272 MJ päivässä.

Energian saantiin vaikuttavat sekä rehuannoksen energiapitoisuus että lehmän syömän kuiva-aineen määrä. Energian ja kaikkien muidenkin ravintoaineiden runsaan saannin avain on lehmän runsas syönti. Se on menestyvän karjan merkittävin tekijä nyt ja tulevaisuudessa. 40 kiloa lypsävä lehmä tarvitsee syödäkseen 25 kuiva-ainekiloa.

Mitä valkuaispitoisuus kertoo?

Maidon valkuaispitoisuutta voi käyttää kuvaamaan koko karjan energian saantia. Kun lehmä saa energiaa tarpeensa mukaisesti, se suuntaa rehusta saamaansa valkuaista tehokkaasti maitovalkuaisen tuotantoon. 40 kiloa lypsävä lehmä tarvitsee 1 240 grammaa ohutsuolessa imeytyvää valkuaista (OIV) joka päivä.

Energian saanti on tärkein maidon valkuaispitoisuuteen vaikuttava ruokinnallinen tekijä. Energian saantia lisäävät säilörehun sulavuuden ja käymislaadun parantaminen. Ne ovat kunnossa, kun säilörehun syönti-indeksi on yli 100.

Mitä rasvapitoisuus kertoo?

Maitorasvan rakennusaineina toimivat etikka- ja voihappo. Niitä lehmä saa kuitua hajottavien mikrobien työskentelyn tuloksena. Jos kuidun saanti on jäänyt alhaiseksi, puuttuvat lehmältä maitorasvan raaka-aineet ja rasvapitoisuus laskee (alle 3,8).

Mitä maidon ureapitoisuus kertoo?

Pötsimikrobit muodostavat monipuolisen ekosysteemin. Ne kilpailevat keskenään ravintoaineista ja siksi ruokinnan koostumus vaikuttaa mikrobiston koostumukseen, pötsikäymisen lopputuotteisiin, pitoisuuksien rakennusaineisiin ja sitä kautta maidon pitoisuuksiin.

Maidon ureapitoisuus kertoo, onko pötsimikrobeilla riittävästi energiaa pötsissä hajoavan valkuaisen työstämiseen. Maidon urea on peräisin pötsissä hajonneesta rehuvalkuaisesta. Lähtötilanne on kunnossa lukeman ollessa 20–30 välillä.

Oikea ruokinta on helppoa ja haastavaa

Lehmän ruokinta on helppoa silloin, kun se toteutetaan joka päivä samalla lailla. Analysoidut rehut ovat tasalaatuisia, ruokinta on koostettu oikein ja terve karja syö hyvin. Haasteita siihen tulee, jos jokin näistä osa-alueista ei ole kunnossa.

Lehmän ruokinnan suunnittelu- ja seurantatyöhön on käytettävissä nykyaikaisia ja selkeitä työkaluja, myös etänä. Asiantuntijamme auttavat mielellään

Tiina Karlström
Valtakunnallinen Huippuosaaja, lypsykarjan ruokinta, terveys ja hyvinvointi
ProAgria Oulu

 

Jaa

Facebook Comments Box

Lisää kirjoituksia

Muualla blogeissa