Maitokangas Ay:n sukupolvenvaihdos kolmen tilan kimppana

3 min lukuaika

Referenssit

Yhtiösopimuksen sisältö merkittävässä roolissa.

Sieviläisen Maitokangas Ay:n nuoret yrittäjät Niko Känsälä, Veikka Filpus ja Oskari Petäjistö rohkaisevat maatiloja yhteistyöhön ja yhteisyrittäjyyteen. Kuva: Juha Nivala

Sieviin perustettiin Maitokangas Ay kymmenisen vuotta sitten Sievinkylälle. Perustajina olivat ilman sukulaisuussuhdetta naapurukset Urpo Känsälä, Valto Petäjistö sekä veljekset Veli-Matti ja Pekka Viljasalo. Jokaisen osakkaan tultua eläkeikään, yhtiössä toteutettiin tänä keväänä kaikkia osakkailta koskenut samanaikainen sukupolvenvaihdos.

Maitokangas rakensi vuonna 2010 kahden robotin navetan. Pellot yhtiö vuokrasi kolmelta osakkaalta ja lisäksi vuokramaita saatiin muilta lähialueen viljelijöiltä. Osan omista pelloistaan osakkaat jättivät kolmelle perustilalle, niin että kaikki kolme perustilaa säilytti tilatunnuksen ja ovat itsenäisinä tukikelpoisia. Kymmenen toimintavuoden aikana Maitokangas Ay on ostanut myös omaa maata ja peltoala on kasvanut 112 hehtaarista yli 200 hehtaariin.

Ei ihan tavallinen omistajavaihdos

Sukupolvenvaihdosta ryhdyttiin suunnittelemaan kuudella eri kauppakirjalla. Jatkajista jokainen osti oman perustilansa omalla kaupalla ja osuuden Maitokankaasta toisella kauppakirjalla. Mielenkiintoista sukupolvenvaihdoksessa oli, että kaikki ostajat eivät tunteneet ennakkoon toisiaan. Jatkajista Niko Känsälä ja Oskari Petäjistö ovat molemmat lapsuuden tuttuja, mutta Veikka Filpus muutti Sieviin Kemistä, eikä hänellä ollut entuudestaan maatalousalan kokemusta.

Kemistä isoenojen jalanjälkiin

Mikä sai nuoren miehen muuttamaan Sieviin ja lähtemään viljelijäksi äidin enojen maatilalle? Veikka Filpus kertoo, että hän innostui uudesta ammatista. – Suunnittelin lähteväni armeijan jälkeen Stora Enson Kemin paperitehtaalle töihin. Sitten tuli tämä tarjous ja tartuin siihen, Filpus sanoo. Lopullinen kauppa tehtiin maaliskuun lopulla 2020. Runsaan puolen vuoden toiminnan jälkeen osakkaat ovat tyytyväisiä liikkeellelähtöön. – Aivan hyvin on lähtenyt liikkeelle. Veikka oli minulle ja Nikolle tuntematon mies, mutta kaikki on kyllä sujunut suunnitellusti, sanoo Oskari Petäjistö. Filpus kertoo jaetun vastuun toimineen hyvin. Känsälä näkee yhteisyrityksen vahvuutena sen, että kevättöiden ja muiden työhuippujen aikaan yhteisyritys mahdollistaa työn tekemisen nopeasti, kun on työvoimaa.

Yhteisnavetan tavoitteena oli aikanaan parantaa kaikkien osakkaiden taloudellista tulosta ja vähentää työmäärää. Yhteisen navetan suurena etuna nuori jatkajakolmikko näkeekin lomajärjestelyt. – Meillä on tällä hetkellä systeemi, että töitä on 6-7 päivää ja sen jälkeen on kolme päivää vapaana. Navetta pyörii kahdella ja kolmas on vapaalla. Kesällä periaatetta sovelletaan, mutta talvella pyrimme pysymään kierrossa, Oskari Petäjistö sanoo ja jatkaa: – Tiedon kulku jokaiselle osakkaalle on tärkeää ja tätä olemme jumpanneet.

Yhtiösopimuksen sisältö merkittävässä roolissa

Maitokankaan yhtiömuotona on avoin yhtiö. Yhtiösopimuksessa on sovittu, että yhtiön toimitusjohtaja valitaan aina vuosittain. Ensimmäisenä toimitusjohtajana aloitti Niko Känsälä. – On hyvä, että yhtiösopimus on kirjoitettu tarkasti. Työnjako on sovittu väljäksi, mutta muutoin sopimus on aika tarkka. Voitonjaon ja yhtiömiesten kokousten lisäksi siinä on sovittu menettelystä yhtiömiehen kuoleman varalle, toimenpiteet työkyvyttömyyden kohdatessa osakasta sekä yhtiön purkamisperiaatteista, tuore toimitusjohtaja Niko Känsälä toteaa.

Oskari Petäjistö jatkaa yhtiösopimuksen merkityksestä: – Huolella mietitystä sopimuksesta on iso apu. Mielenkiintokin yhtiöön säilyy parempana, kun on selkeä yhtiösopimus. Koska emme ole sukua toisillemme ja emme edes kaikki tunteneet toisiamme, oli luonnollista tehdä meille mietitty ja tarkoituksenmukainen yhtiösopimus. Vaikka yhtiömiehet olisivat lähisukulaisiakin, suosittelen käyttämään aikaa yhtiösopimuksen tekoon, Petäjistö sanoo.

Juha Nivala
talousjohtamisen erityisasiantuntija
ProAgria Keski-Pohjanmaa