Nurmihavainnoilla tehokkuutta tuotantoon

Nurmikasvustolla on aina kerrottavaa. Rehuntuotannon viljelytoimien onnistuminen paljastuu navetassa ruokintakustannuksena ja maitotilissä euroina, joten taloudellisinta on tehostaa toimintaa jo pellolla. Ongelmien paljastuessa vaikkapa rehuanalyysiä tulkitessa johtavat jäljet silloinkin usein pellolle.

Nurmikasvustoja ei useinkaan tule havainnoitua kasvukauden kiireissä yhtä tarkasti kuin valmista rehua. Säilörehun tuotantokustannusten laskenta tai keinojen etsintä kustannusten alentamiseen vaikeutuu, jos satotason määrittäminen on epämääräistä.

Peltohavainnot kertovat paljon

Kasvustokäynnillä kierretään tilan oleelliset pellot ja etsitään yhdessä ratkaisuja mietityttäviin kysymyksiin. Mielessä peltokierroksella pidetään tulevan rehun laadulliset ja määrälliset tavoitteet. Peltohavaintoja peilataan mm. viljavuusanalyysien, edellisten rehujen analyysien sekä aiempien satokirjausten tuloksiin. Toimenpide-ehdotusten pohdinta on käytännönläheistä, kun kaikki näkökulmat perustuvat tuoreisiin havaintoihin ja keskustelua käydään paikan päällä.

Satotason nosto, säilörehun hyvä laatu ja kustannustehokkuus ovat monella tavoitteena. Sadon määrän valitsee ensisijaisesti viljelijä itse, eikä säitä tai olosuhteita voida syyttää joka vuosi. Kasvuston tiheys eri kasvukerroksissa maan pinnalla sekä juuriston ja maan edellytykset maan alla kertovat paljon lohkojen satopotentiaalista. Kasvurytmiin sopivat ajoitukset ja huolella valitut nurmikasviseokset täydentävät onnistumista.

Valitun nurmiseoksen kasvilajien todellinen määrä kasvustossa verrattuna aukkojen ja rikkakasvien määrään kertoo paljon tulevan rehun laadusta. Lannoituksen onnistumista on mielenkiintoista pohtia paperilla näkyvien ja levitettyjen ravinnemäärien lisäksi jo pellolla.

Seoksen eri kasvien ravinteiden ottokyky paljastuu maan ja juuriston tilanteesta sekä kasvuston väristä ja vahvuudesta. Typensitojakasvien juurinystyröiden toimivuutta katsotaan myös tarkkaan, jotta oikea lannoitustaso löydetään. Lietteen levityksen työjäljen havainnointi kertoo myös paljon kasvun ja laadun mahdollisuuksista.

Näytteitä ja satotason arviointia

Jos peltokierros osuu lähelle rehuntekoa, voidaan samalla ottaa näytteitä ja arvioida kasvuston perusteella optimaalista korjuuaikaa ja seoksen D-arvokehitystä. D-arvon kehittymisen seuraamisessa voi käyttää hyödyksi esimerkiksi Artturi-korjuuaikapalvelun ennustetta. Tärkeintä on kuitenkin tutustua omiin kasvustoihin ennen rehun korjuuta.

Lohkokohtainen satotaso on hyvä selvittää. Yksinkertaisin tuoresadon määritys tehdään leikkaamalla neliön alalta nurmea. Rehumassa punnitaan ja saatu tulos kerrotaan 10000:lla. Normaaleissa olosuhteissa tuoreen massan kuiva-aine on noin 20 prosenttia. Kuiva-aineen tarkka määritys saadaan vain korjuu- tai raaka-aineanalyysillä. 

Kasvuston satoarviota on hyvä verrata korjuun aikaisiin sekä varastojen kautta tehtyihin satomittauksiin. Rehun korjuun aikana merkataan kuormamäärät ja kuormakoot lohkoittain tai alueittain. Ennen rehuntekoa tai rehunteon jälkeen lasketaan, paljonko kuhunkin kärryyn mahtuu rehua. Kuiva-aine määritetään rehuanalyysistä. Myös rehuntuotannon kehittämisessä vain mitattua tulosta voi parantaa.

 

Jaa

Hae asiantuntijaa

Kaikki asiantuntijat

  • Sähköinen kasvinsuojelututkinto nyt verkossa
    Maksa verkossa, suorita sähköisesti ja hyväksytyn suorituksen jälkeen todistus heti sähköpostiisi
  • Tilaa palvelu
    Hyödynnä osaamisemme johtajuuteen, tuotantoon ja yritystoiminnan kehittämiseen liittyvissä ratkaisuissa.